”During the Tang dynasty, the Chinese artist Wu Tao-tzu was one day standing looking at a mural he had just completed. Suddenly, he clapped his hands and the temple gate opened. He went into his work and the gates closed behind him.”
So begins The Myth of Wu Tao-tzu, a novel by Sven Lindqvist. It’s an in-depth study on the relationship between art and life. When I was young this novel unlocked my personal gates to art, surprisingly through theatre. This painting is like that temple gate. If I could choose one object to accompany me for the rest of my life, I would choose this painting. However, as I step into the painting I think that art is nothing without a full life with all the risks involved.
”Eräänä päivänä Wang-dynastian aikaan kiinalainen taiteilija Wu Tao-tzu seisoi katsellen juuri valmistunutta seinämaalaustaan. Yhtäkkiä hän taputti käsiään, ja temppelin portti aukesi. Hän astui sisään maalaukseensa, ja portit sulkeutuivat jälleen.”
Näin alkaa Sven Lindqvistin kirja Myytti Wu-Tao-tsusta, syvällinen meditaatio taiteen ja elämän suhteesta. Ollessani nuori tämä kirja avasi henkilökohtaisen porttini taiteeseen – yllättäen teatterin kautta. Maalaus on kuin tuo temppelin portti. Jos saisin valita yhden esineen loppuelämäni seuralaiseksi, se olisi tämä maalaus. Mutta maalaukseen astuessani ajattelen, että taide ei ole mitään ilman täyttä ja riskialtista elämää.
Pigments and acrylic on canvas,
Pigmentit ja akryyli kankaalle
200 x 400 cm, 2008
Gösta Serlachius Fine Arts Foundation.
